Japani. Maa jonne olen pienestä pojasta asti halunnut lähteä. Japani fanitukseni lähti oikeastaan liikkeelle, kun isoveljeni alkoi kerämään mangaa. Olin pieni poika silloin, enkä saanut heti lukea niitä, koska niissä oli, ettei suositella alle 12-vuotiaille. Kuitenkin veljeni sai äidin vakuutettua ettei niissä mittään pahaa ole, ja lopulta sain alkaa lukemaan niitä. Ja olin heti koukussa. Nykyään itselläni on kerättynä pari sarjaa, ja useamman kerääminen on kesken. Suomennettuja mangoja ostan sen mukaan kun niitä julkaistaan ja englannin kielisiä ostan silloin tällöin. Ne ovat nimittäin sen verran kalliimpia, ettei niitä aivan kokoajan voi ostella. Englannin kielisten mangojen ansiosta olen pitkälti oppinut englantia, sanastollisesti. Aloin jo joskus ala-asteella "lukemaan" englannin kielisiä mangoja. Enhän minä silloin hirveänä niistä ymmärtänyt, joskus en ollenkaan, jolloin katsoin vain kuvat. Mutta kuitenkin, kun pikku hiljaa opein englantia paremmin, niin aloin ymmärtämään englannin kielisiä mangoja enemmän ja opin uusia sanoja asiayhteyksistä. Yläasteella illat menivätkin aina mangaa lukiessa tietokoneelta. Viikonloppuisin monesti saattoi mennä ilta 12 ennen kuin lopetin lukemisen. Saatoin lukea 3-4h putkeen.
Samoihin aikohin aloin kiinnostua vaihto-opiskelusta Japaniin. Hetken mietin enemmänkin asiaa ja puhuin äitillenikin, että haluaisin lähteä. Hän sanoi, että he voisivat isän kanssa olla valmiita maksaa jos haluaisin lähteä vaihto-oppilaaksi. Mietin asiaa, mutta lopulta kuitenkin omatuntoni ei antanut minun tehdä sitä. En halunnut, että porukat joutuisivat maksamaan suuria summia, että olisin päässyt vaihtoon. En kuitenkaan niin tosissani vielä silloin ollut. Nyt kuitenkin lukiossa ajatus vaihto-opiskelusta on alkanut kaivaan yhä enemmän mieltäni. Varsinkin nyt abivuonna. Sehän tässä harmittaakin, että se paras mahdollinen aika onkin mennyt jo. Tietenkin voisin vielä yliopistostakin mahdollisesti lähteä vaihtoon, mutta tuntuu, että silloin on muutenkin rahat tiukilla, eikä vihti lainaa lähtä ottamaan.
Näin ollen suurin haave on jo mahdottomuus minulle. Olenkin sen takia yrittänyt asettaa helpommin toteutettavan haaveen: kahden viikon loma matka Japaniin. Jostain syystä sekin silti tuntuu vievän vielä ikuisuuden. Ensin pitäisi käydä armeija, jonka jälkeen pitäisi saada opiskelupaikka. Sitten kun on opiskelun saanut päätökseen voi olla jo perheen perustamisen aika, sillä alkaahan sitä olla jo silloin lähemmäs 30 vuoden. Tässä vaiheessa monelle varmasti tulee mieleen, että ajattelen aivan liian paljon ja liian pitkälle. Todennäköisesti se onkin näin. Ei saisi ajatella, että elämä on niin suoraviivaista. Mitä vain voi tapahtua. Aivan hyvin voi olla mahdollista, että asun Japanissa kymmenen vuoden päästä. En kyllä laittaisi pahitteeksi, tällä hetkellä tuntuu siltä, että voisin aivan hyvin muuttaa johonkin Japanilaiseen maalaiskylään. Joten en ole luovuttanut vielä pääsystä Japaniin. Olen luvannut itselleni, että joskus edes käyn siellä.
Moni niistä, jotka ovat lukeneet mangaa, saattavat ajatella, että kuvittelen Japaniin mennessäni elämän olevan niin kuin monissa mangoissa: tapahtumarikasta ja täydellistä. En kuitenkaan aivan vielä niin pää pilvissä liiku. Jostain syystä vain Japanilainen kulttuuri kiinnostaa minua aivan hirveän paljon. Haluan tietää, että ovatko Japanilaiset todella niin kohteliaita ja ahkeria opiskelemaan ja tekemään töitä, kuin heistä puhutaan. Tietenkin voisin lukea nämä asiat jonkun toisen kokemana netistä, mutta ne ovat vain jonkun toisen mielipiteitä. Haluan muodostaa omat mielipiteeni ihmisistä ja kulttuurista. Joten joskus vielä kirjoitan teille Japanista käsin, minkälaista siellä on. Toivottavasti pysytte niin kauan lukijoinani ;)
Samalla tämän kaiken haaveilun keskellä on kuitenkin muistettava, kuinka hyvä täällä koti Suomessa on asua. Täällä on varmasti paljon sellaista hyvää, mitä Japanissa ei ole, ja toisinpäin. On varmasti paljon sellaisia asioita kotimaassa, mistä en tiedä ja mitkä pitäisi kokea. Ei saa uppoutua liikaa unelmiin, ettei mene sitten oman maan hienoudet aivan ohitse! Mutta jos vain lottovoitto tulisi vaikka ensiviikonloppuna, uskonpa, että matka Japaniin tulisi varattua alta aikayksikön.
